Kampela

(Platichthys flesus)

Litteä kampela pystyy muuttamaan väritystään pohjan mukaan ja kaivautumaan hiekkaan. Kampelasta ovatkin näkyvillä usein ainoastaan pullottavat silmät, joilla se tarkkailee ympäristöään. Kampelan poikaset ovat aluksi muiden kalojen tapaan symmetrisiä, mutta pian niiden uimarakko surkastuu ja toinen silmä siirtyy toisen viereen, yleensä oikealle puolelle. Tämän jälkeen pikkukampelat aloittavat pohjaelämän. Öiseen aikaan kampela etsii ravintoaan: simpukoita, kilkkejä ja muita pikkueläimiä. Kookkaimmat kampelat ovat yli puolimetrisiä ja painavat toista kiloa. Lajia esiintyy lähes koko rannikollamme, eniten kuitenkin lounaissaaristossa. Kampela on kärsinyt viime vuosina voimakkaasti Itämeren rehevöitymisestä.

Kampelat ovat merikaloja, mutta niistä tavataan myös makeaan veteen nousevia kantoja. Tenojokea pitkin nousee kampeloita Pulmankijärveen ja niitä tavataan sen vesistöalueilla pysyvästi. Lisääntyäkseen ne kuitenkin tarvitsevat suolapitoista vettä, mikä merkitsee sitä, että kaikki alueella tavatut kampelat ovat todellakin sinne nousseet.

Muita nimityksiä:
Flunder, flunteri, maariankala, vessankansi, pillun paik