Mustatäplätokko on Suomessa ja koko Itämerellä nykyään nopeasti leviävä vieraslaji. Ensimmäinen havainto mustatäplätokosta Itämerellä tehtiin vuonna 1990 Gdanskinlahdella Puolassa, minne se lienee kulkeutunut valtamerilaivojen painolastivesissä. Mustatäplätokko on kotoisin Kaspian- ja Mustanmeren alueelta, missä se on myös arvostettu ruokakala. Vuonna 2005 mustatäplätokko tavattiin ensimmäistä kertaa Suomen vesialueilla. Silloin yksi yksilö tarttui pilkkijän koukkuun Saaristomerellä. Seuraavia havaintoja […]
Muikku muistuttaa ulkonäöltään pientä siikaa, mutta muikulla alaleuka on yläleukaa pidempi ja siialla päinvastoin. Muikun silmät ovat suuret kuten yleensä kaikilla koko ikänsä planktonia syövillä kaloilla. Muikun levinneisyysalue on suppea ja Suomi sijaitsee levinneisyysalueen keskellä. Suomessa muikkua tavataan lähes kaikissa Itämereen laskevissa suurissa järvissä. Merenrannikolla muikkua tavataan vain vähsuolaisilla alueilla. Perämerellä muikkua kutsutaan yleisesti maivaksi. […]
Miekkasärki on erikoisen näköinen kala. Sen rintaevät ovat ”siipimäiset”, vatsa terävä ja koko ruumiin muoto kuin miekan terä. Ruumiin alaosassa kulkeva kylkiviiva on mutkitteleva, mikä mahdollistaa alhaalta uhkaavan vihollisen havaitsemissa. Miekkasärjen suu sojottaa ylöspäin, mikä kertoo siitä, että miekkasärki hakee ravinnokseen veden pinnalta hyönteisiä. Miekkasärjet liikkuvat yleensä yksittäin pinnan tuntumassa. Suomessa miekkasärkiä tavataan itäiselllä Suomenlahdella […]
Mateen pää on leveä ja litteä ja leuan alla on etuviistoon sojottava viiksisäie. Mateen yleissävy on ruskehtavan kirjava, mutta myös vihreänharmaita tai mustanruskeita mateita tavataan yleisesti. Maretariumissa oli nähtävillä myös erittäin harvinainen kelta-valkoinen made vuosina 2014-2016, jonka loviisalainen ammattikalastaja Ben Henriksson sai helmikuussa 2014. Mateen iho on pienten pyöreiden suomujen peittämä, mutta käytännössä se näyttää […]
Maamme vakinaisista kalalajeista koukkuleuka lohi on kuningas, ainakin kokonsa puolesta: täysikasvuinen yksilö voi painaa lähes 30 kg! Suomalaisen lohen historia on surullinen: viime vuosisadan alun 18:sta lohijoesta enää muutamaan – Tornio-, Simo-, Teno- ja Näätämöjokeen – nousee lohi luontaisesti kutemaan. Muut lohijokemme ovat saastuneet, padottu tai muulla tavoin pilattu – lohikannat ovatkin pitkälti istutusten varassa. […]
Litteä lahna on yleensä helppo tunnistaa, vaikka pienet yksilöt muistuttavat joskus erehdyttävästi pasuria. Lahnan silmä on suhteessa paljon pienempi kuin pasurilla ja sulkavalla. Väritykseltään lahna on hopeanhohtoinen ja kookkaat yksilöt saavat kylkiinsä myös pronssin sävyjä. Evät ovat harmaat. Lahnalle kertyy mittaa 35-45 cm ja painoakin voi olla useita kiloja – suurin Suomesta pyydetty lahna on […]
Piikkikalat erottaa toisistaan selkäpiikkien lukumäärän perusteella: kolmipiikillä selkäpiikkejä on kolme, viisipiikillä yleensä viisi, mutta vaihtelee 4-7 piikkiin ja kymmenpiikillä piikkejä on yleisimmin 9, vaihtelee 7-12. Viisi- ja kymmenpiikki ovat Suomen pienimpiä kaloja: viisipiikki on yleensä vain 3-6 cm ja kymmenpiikki 4-5 cm. Kymmenpiikki elää parvissa ja viihtyy parhaiten kasvillisuusrannoilla. Se kestää melko alhaisia happipitoisuuksia. Suomessa […]
Kuha muistuttaa ahvenen ja hauen risteymää, kuhalla evät ovat kuten ahvenella ja haukea on värityksessä. Hämärän laskeutuessa kuha aloittaa saalistuksensa. Sillä on hyvin hämärään sopeutuneet pullottavat silmät. Kuhan silmissä on verkkokalvon takana valoa heijastava kalvo kuten kissalla. Kuha on petokala ja syö mielellään särkiä, ahvenia ja piikkikaloja, jotka se takaa-ajon päätteeksi nappaa suureen terävähampaiseen suuhunsa. […]
Kolmipiikin kylkiä peittävät metallinhohtoiset luulevyt ja selkäevä ja vatsaevät ovat teräviä piikkejä. Kutuaikana kesä-heinäkuussa punavatsainen koiras valtaa pohjalta reviirin ja rakentaa sinne vesikasvien palasista pesän. Kehittyvää jälkikasvuaan koiras puolustaa uhmakkaasti selän piikit pystyssä. Suomessa kolmipiikit elävät vain muutaman vuoden ikäisiksi. Pohjoisella pallonpuoliskolla kolmipiikki on levinnyt erittäin laajalle – se tunnetaan niin Välimerellä, Mustallamerellä kuin Kalifornian […]
Suuripäinen tummankirjava pikkukala on kivisimppu. Kivisimppu viihtyy virtaavissa vesissä ja aallokkoisilla rannoilla. Hämärän laskeutuessa se ilmestyy esiin piilostaan kiven kolosta ja jää odottamaan sopivaa saalista. Kun läheltä ui vaikkapa katka tai siira, syöksähtää kivisimppu salamannopeasti sen perään. Aikaisin keväällä kivisimppukoiras valmistelee pesän kivenkoloon, mihin sitten houkuttelee naaraan kutupuuhiin. Kudun jälkeen koiras hoitaa pesää, kunnes poikaset […]
