Maretariumin jättimäinen Itämeri-allas tyhjennettiin jo marraskuussa 2020 kaloista ja vedestä sovitun remontin takia. Allas oli vuotanut kolmesta, joskus neljästä eri kohdasta. Itämeri-altaan sisätilavuus on 680 000 litraa. Sekä Suomen että Britannian koronarajoitusten takia akvaariorakentamisen erikoisammattilaisten tulo Suomeen on kuitenkin jatkuvasti lykkääntynyt eikä Itämeri-altaan remontissa ole päästy etenemään. Nyt toukokuun lopulla 2021 on edelleen epäselvää, milloin […]
Vimpa kuuluu särkikaloihin. Ulkonäkö muistuttaa hieman siikaa, mutta vimmalla ei ole rasvaevää. Vimman yläleuka on turpea ja kuonomainen ja suu on kuonon alapuolella. Vimman rinta- ja vatsaevien tyvet ovat punertavan keltaiset ja kärjet harmaat. Vimpa liikkuu pienissä parvissa merenrannikollamme aivan Pohjanlahden perukkaa lukuun ottamatta. Vimpa on luonteeltaan vaelluskala, joka nousee virtavesien sorapohjille kutemaan – se […]
Venäjänsammen alkuperäistä levinneisyysaluetta ovat Mustameri ja Kaspianmeri sekä niihin laskevat joet. Se painaa kotivesissään yleensä 12–14 kiloa, mutta voi kasvaa jopa sadan kilon painoiseksi ja yli kaksimetriseksi. Venäjänsampi on saalismäärän mukaan maailman tärkein sampilaji. Siitä käytetään sekä liha että arvokas kaviaari. Neuvostoliiton aikana tätä ja muitakin sampilajeja istutettiin Itämereen ja Suomessa saatiinkin 1960-luvun lopussa ja […]
Suurisuomuinen ja virtaviivainen turpa on saanut nimensä leveästä päänseudustaan. Tälle keltasilmäiselle, hopeakylkiselle ja tummaselkäiselle kalalle kertyy mittaa noin 20-50 cm ja painoakin voi olla yli 3 kg. Turpa on melko huonosti tunnettu eteläisen ja lounaisen Suomen laji, joka viihtyy rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä merenrannikolla. Turpa kutee toukokuussa virtapaikkojen sora- ja hiekkapohjille. Turpa […]
Siikaa muistuttava särkikala on toutain: siiasta poiketen siltä puuttuu selkäevän ja pyrstön väliltä pieni rasvaevä, lisäksi toutaimen suu on suuri: se ulottuu pitkälle silmän alle. Toutain voi kasvaa jopa metrin mittaiseksi ja painaa 8 kiloa. 1980-luvulla toutain oli maassamme uhanalainen – Kymijoesta se oli kadonnut kokonaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän viljelytyön ansiosta se on […]
Törö on rakenteeltaan tyypillinen pohjakala: molemmissa suupielissä on viiksisäikeet ja alaspäin suuntautuneella suullaan se etsii ravinnokseen hyönteistoukkia ja muita pohjaeläimiä. Törö suosii sameavetisiä ja reheviä vesistöjä – karuissa joissa sitä ei esiinny. Törö on Porvoonjoen ja Vantaanjoen yleisin kalalaji. Suurimmillaan törö kasvaa noin 15 senttiseksi. Ranskalaisille törö on suuri herkku, mutta Suomessa sillä ei ole […]
1960-luvun lopulta Suomen vesistöihin on tuotu rapuruttoa hyvin kestävää täplärapua. Täplärapu voi kuitenkin kantaa ja levittää rapuruttoa. Täpläravun erottaa Suomen alkuperäisestä ravusta, jokiravusta, saksissa olevasta vaaleasta täplästä. Täplärapu saavuttaa 10 cm:n pituuden jo kolmessa kesässä kun jokiravulla siihen mittaan menee aikaa 5-10 kesää. Täplärapu on hyvin samantapainen kuin rapu: se liikkuu öisin, syö pääasiassa kasviravintoa […]
Taimenen ja lohen erottaa parhaiten toisistaan siitä, että taimenella on aina runsaasti pilkkuja kylkiviivan alapuolella ja lohella pilkkuja kylkiviivan alapuolella on vain muutamia. Lisäksi taimenen pyrstön varsi on tavallisemmin tanakka ja raja pyrstöevän tyveen on epämääräinen kun lohella se on selvä, taimenen pyrstöevä on lähes loveton ja suora kun lohen pyrstössä on usein lovi. Taimen […]
Tumma ja ilmeeltään hyvin surullisen näköinen kala on suutari. Suutarin hyvä tuntomerkki on myös evien pyöreys ja orassit silmät. Aurinkoisena ja tyynenä kesäpäivänä voi eteläisen Suomen järven tai merenlahden pintavesissä nähdä parven tummia ja tanakoita suutareita paistattelemassa päivää. Tavastaan huolimatta suutarit ovat pohjakaloja, jotka viihtyvät rehevissä ja mutapohjaisissa vesistöissä. Ne etsivät ravintonsa hämärän turvin: ruuaksi […]
Sulkava ja pasuri muistuttavat ulkonäöltään pientä lahnaa. Pasurin ja sulkavan silmät ovat kuitenkin suhteessa paljon suuremmat kuin lahnalla. Sulkavasta pasurin erottaa peräevän perusteella: pasurin peräevä on lyhyempi ja muodoltaan kovera. Sulkavan peräevä on pitkä kuin linnun sulka ja melko suora. Pasuri kasvaa korkeintaan 20-25 senttiseksi, sulkava voi olla kasvaa 40-senttiseksi. Pasuri käyttää monipuolista ravintoa: kasveja, […]
