Ahven

(Perca fluviatilis)

Ahven on yleisin kalamme – sitä tavataan lähes kaikissa maamme järvissä ja koko rannikkoalueella. Ahven voi elää jopa 30-vuotiaaksi ja kasvaa puolimetriseksi, kolmekiloiseksi vonkaleeksi. Se etsii ravinnokseen matoja, hyönteisten toukkia ja pikkukaloja. Tilaisuuden tullen ahven voi saalistaa kokoonsa nähden hyvinkin suuria kaloja – onpa sen nähty yrittävän ahmaista lähes itsensä kokoisen kivinilkan. Aikaisin aamulla ja illalla ahvenet liikkuvat parvissa ravintoa etsien. Keskellä päivää ahvenet kuten kuhatkin saattavat nukkua. Kaloilla ei ole silmäluomia, joten kalat nukkuvat silmät avoinna – nukkumisen huomaa paikoillaan pysymisestä. Ahven kutee toukokuussa ja silloin Maretariumin Itämeri-altaan pohja voi olla valkoisen harson peitossa. ”Harso” on ahvenen mätinauhaa, jota muut kalalajit eivätkä altaan villasaksiravutkaan syö, sillä ahvenen mäti maistuu pahalle. Kesäkuussa altaassa voikin nähdä pikkuahvenia, mutta vain hetken, sillä muut kalat syövät ne nopeasti.

Muita nimityksiä:
Aapeli, aapo, aapponen, abborra, abborre, ablar, affen, affena, afu, ahaven, ahva, ahvena, ahvenainen, ahventtiili, apo, apora, aporri, apotti, appora, appore, appura, appuri, appuza, assu, katehienkala, kottarainen, kyrmyniska, kyörä, körmy, körmyniska, maastomalli, raitapaita, rattipää, veikko ahvenainen, vuosku