Muikku muistuttaa ulkonäöltään pientä siikaa, mutta muikulla alaleuka on yläleukaa pidempi ja siialla päinvastoin. Muikun silmät ovat suuret kuten yleensä kaikilla koko ikänsä planktonia syövillä kaloilla.
Muikun levinneisyysalue maapallolla on suppea ja Suomi sijaitsee levinneisyysalueen keskellä. Muikku on Suomessa suurten ja puhdasvetisten reittijärvien tyyppikala. Merenrannikolla muikkua tavataan vain vähsuolaisilla alueilla. Perämerellä muikkua kutsutaan yleisesti maivaksi.
Muikku viihtyy parhaiten karuissa, viileissä ja puhtaissa järvissä. Muikku kutee syksyisin, kun vedet ovat viilenneet 5-7 -asteeseen. Eräissä järvissä esiintyy myös joulu-tammikuussa ja kevättalvella kutevia muikkuja.
Muita nimityksiä: Hamsi, holtii (pieni), hottamuikku, kala, kitkanviisas, Konneveen kierosilmä, maiva (Perämeren muikku), muikelo, muje, mujes, muroke, muse, rääpys, reäpys, riäpys, savolaisen sardiini, siikamaiva, silli, tuulpoika