Mutu on eloisa ja utelias pikkukala, jonka yleisväritys on vihertävä ja jonka kyljellä on kullanhohtoinen juova. Kesäisin mudut viihtyvät parvissa, mutta talveksi ne vetäytyvät syvemmälle erakoiksi. Laji on laajalti levinnyt Suomen sisävesiin – järviin, jokiin, puroihin – sekä meren rannikoille.
Vaikka mutu on paikoin hyvin runsas, sillä ei ole taloudellista merkitystä. Mutu käyttää ravintonaan vesikirppuja, hyönteistoukkia sekä pohjalta löytämiään pieniä äyriäisiä ja kotiloita. Ja jos muturantaan upottaa puurokattilan, puhdistavat mudut sen tehokkaasti. Mutu olisi mielenkiintoinen laji pitää myös kotiakvaariossa, mutta 1.1.2024 voimaan tulleen eläinten hyvinvointilain 28§:n mukaan luonnonvaraista selkärankaista eläintä ei saa ottaa elätettäväksi.
Muita nimityksiä: Hepokala, kivikala, kivirautunen, kivisirkka, kuhnakko, kulmakko, leväturpa, maikki, maikko, maima, maimonen, maimunen, massi, palkokala, piimäkala, pohjavontti, rantamaikki, rantamaikko, rantamassi, rantarautu, rantarautunen, rantavonttu, rantavontulainen, raputuikkunen, rautunen, rättynen, santasirkka, tiura, trompnappula