1960-luvun lopulta Suomen vesistöihin on tuotu rapuruttoa hyvin kestävää täplärapua. Täplärapu voi kuitenkin kantaa ja levittää rapuruttoa. Täpläravun erottaa Suomen alkuperäisestä ravusta, jokiravusta, saksissa olevasta vaaleasta täplästä. Täplärapu saavuttaa 10 cm:n pituuden jo kolmessa kesässä kun jokiravulla siihen mittaan menee aikaa 5-10 kesää. Täplärapu on hyvin samantapainen kuin rapu: se liikkuu öisin, syö pääasiassa kasviravintoa ja elää samankaltaisissa vesistöissä. Sokkotesteissä ravun ja täpläravun välille ei ole saatu makueroja. Sen sijaan syötävyydessä on eroja, sillä täpläravulla kuori on kovempi.
Täplärapu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Suomessa voi kuitenkin edelleen ravustusaikana pyydystää ja myydä täplärapuja. Lajia ei kuitenkaan saa kasvattaa eikä levittää uusiin vesistöihin.
